Jouni Rantanen Kaupunginjohtaja Jorma Auvisen mielestä kaupungin omistamissa yhtiöissä ei välttämättä ymmärretä sitä millaisia muita useita etuja kaupungilla on valvottavanaan.
Risto Leppänen
IS Savonlinna
Savonlinnan kaupungin suhteet yhtiöihin, joissa kaupungilla on edustus, nousivat yhdeksi keskustelun aiheeksi tiistai-iltana Järjestötalo Kolomosen järjestämässä kansalaistapaamisessa. Tällä kertaa tapaamisessa oli tentattavana Savonlinnan kaupunginjohtaja Jorma Auvinen. Puheita pidettiin myös keskikaupungin kaavoituksesta, kaupungin vuokramökkiläisten asemasta samoin kuin asuntopolitiikasta yleensä.

Kansalaistapaamisessa arveltiin, että kaupunkilaisille on saattanut jäädä epäselväksi millaisella tolalla kaupungin omistajapolitiikka tällä hetkellä oikeastaan on. Esimerkeiksi nostettiin kaupungin ja Itä-Savon YH-Rakennuttajien sekä kaupungin ja Savonlinnan Vuokratalojen taloyhtiöiden suhteet.

Auvinen totesi, etteivät kaupungin ja YH-Rakennuttajien edustajien ajatukset ole kaikissa asioissa välttämättä osuneet yksiin. Hänen mielestään kuitenkaan itse organisaation rakenteissa ei pitäisi olla ongelmia. Ongelmat liittyvät Auvisen mielestä enemmänkin sitoutumiskysymyksiin.

- YH-Rakennuttajien hallinnossa ei välttämättä haluta olla sidoksissa emoon eli kaupunkiin, eikä kuunnella mitä emoyhtiöllä on eri asioista sanottavanaan.

Kaupunginjohtaja Auvisen mielestä yhtiöissä ei välillä ymmärretä sitä, että kaupungilla on eri yhteyksissä liossa kymmeniä erilaisia etuja, joista sen on samaan aikaan huolehdittava.

- Tämä lienee tiivistetysti sanottuna se perusongelma. Konsernikäsitys voi kieltämättä olla hieman hämärä kansalaisille. Perusajatus siinä kuitenkin on se, että kaikkien osapuolten tulisi saada konserniyhteistyöstä etuja itselleen, kaupunginjohtaja totesi.

Syväsataman
paikka on
muualla

Eräässä puheenvuorossa arvosteltiin kaupungin kaavoituspolitiikkaa. Esimerkiksi kysyjä nosti Haislahden seudun. Hänen mielestään erityisesti tuomiokirkon ympäristö olisi pitänyt rauhoittaa tiiviiltä rakentamiselta ja hän toivoi, että jatkossa kaupungin keskustaa ei rakennettaisi niin tehokkaasti kuin nykyisin.

Kaupunginjohtaja myönsi, että Haislahdessa ainakin yhden kerrostalon kerrosluku nousi liian korkeaksi. Sen sijaan hän tyrmäsi arvostelun, jota esitettiin syväsataman siirrosta ja kerrostalojen rakentamissuunnitelmista nykyisen syväsataman seudulle.

Auvinen pitää syväsataman siirtosuunnitelmaa Schaumanin teollisuuslaitosten naapuriin hyvänä, koska alueelle on keskittynyt erilaista teollisuutta, ja tulevaisuudessa sitä voitaisiin keskittää samalle suunnalle lisääkin. Auvisen hiljattain saaman tiedon mukaan syväsataman sijoituspaikaksi ei kuitenkaan soveltuisi Rauma-Repolan vanha telakka-alue siellä tehtyjen järvenpohjatutkimusten perusteella.

Kaavoituksen lisäksi arvostelua sai niin ikään kaupungin harjoittama asuntopolitiikka. Kaupunki hyväksyi viime syksynä asuntopoliittisen ohjelman, mutta kysyjän mielestä sen toteutuksesta ei oikeastaan mikään taho ole ottanut selkeää kokonaisvastuuta. Auvinen huomautti, että toimialan johtavan viranomaisen eli asuntosihteeriin tehtäviin kuuluu huolehtia asuntopoliittisen ohjelman toteutuksesta.

Illassa kannettiin myös huolta suunnitelmista, joiden mukaan vuosikymmeniä Suutarniemessä kaupungin vuokramökeissä kesiään viettäneet kansalaiset joutuisivat lähtemään niistä, koska kaupungin eräiden virkamiesten mielestä alueelle tulisi kaavoittaa luksustason mökkejä.

- Vuosikymmenten vuokralaissuhteen jälkeen vuokramiesten pitäisi päästä päin vastoin mökkien vakituiseksi omistajiksi, kysyjä katsoi.

Auvisenkin mielestä vanhoilla vuokralaisilla pitää olla uudessa tilanteessa ainakin jonkinlainen neuvoteltu etuoikeus mökkiinsä ja tonttiinsa. Hän rauhoitteli Suutarniemen vuokramökkiläisiä, että uuden kaavan laadinta alueelle vie aikaa ilmeisen kauan.

Kyselytunnilla järjestötalolla oli viitisentoista keskustelijaa.